Kun katseet kohtaavat – teeman tietämyslinkit kertovat katseen tieteellistä mittaamisesta, tutkimusten tuloksista sekä niiden soveltamisesta arkielämään. Erityisesti katseen sanomaan on paneuduttu. Katse nonverbaalisena vuorovaikutuksena on kiinnostanut tutkijoita, sillä tulkinnat katseen sanomasta voivat olla erilaisia.
Jukka Leppänen Mikko Puttosen artikkelissa Helsingin Sanomien Tiede-osastossa: Suomalaistutkija on erikoistunut vauvojen katseen mittaamiseen – tarkkaavaisuudessa ilmenee eroja jo puolen vuoden ikäisinä, ja siitä voi ennustaa jopa käytöshäiriöitä. Helsingin Sanomat 3.11.2017.
Suuri osa vauvojen mielen toimintojen tutkimuksesta perustuu katseen mittaamiseen. Tavallinen koetilanne on se, että vauva istuu äitinsä sylissä ja katsoo erilaisia kuvia tai videoita tietokoneen ruudulta. Samalla laite rekisteröi, missä vauvan katse liikkuu ja pysähtelee. Jos vastasyntyneen lähelle viedään kasvoja muistuttava kuva ja kuljetetaan sitä sivulle, hän seuraa sitä pidempään kuin jotain muuta kuviota. Vauvan katse kertoo tutkijoille havaintokyvyn ja tarkkaavaisuuden kehittymisestä. Lapsen tarkkaavaisuuden säätelyä tukee se, että aikuisen ja lapsen huomio kiinnittyy samaan asiaan. Aikuisen katse opastaa lapsen huomiokykyä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005434278.html
Aulikki Lano, Marjo Metsäranta & Sampsa Vanhatalo: Mitä vauvan katse kertoo? Pääkirjoitus Lääkärilehti 4/2016.
Vauva on ensimmäisistä elinvuorokausista alkaen erityisen herkkä hakeutumaan katsekontaktiin ja suuntaamaan tarkkaavaisuutensa toiseen ihmiseen, ja tämä luo pohjan sosiaalisten taitojen kehitykselle. Sosiaalisten valmiuksien lisäksi vastasyntyneen katse ilmentää kognitiivisia valmiuksia. Vastasyntyneen katsefiksaation kestosta katseella seuratessa voidaan arvioida vauvan kykyä ylläpitää näönvaraista tarkkaavaisuutta.
http://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/mita-vauvan-katse-kertoo/
Sampsa Vanhatalo, artikkeli Vauva-lehdessä: Vastasyntyneen katse kertoo paljon. Vauva-lehti 26.3.2015.
Vastasyntyneellä on valmiina olemassa tärkeitä tiedonkäsittelyn ydintoimintoja, joiden pohjalle myöhempi kognitiivinen kehitys rakentuu. Kun opimme ymmärtämään, miten lapsen varhainen visuaalinen tiedonkäsittely toimii, löydämme ehkä myös keinoja tunnistaa ja estää myöhempien ongelmien kehittymistä.
https://www.vauva.fi/artikkeli/vauva_ja_taapero/vastasyntyneen_katse_kertoo_paljon
Jari Hietanen Nina Riihimaan artikkelissa Hyvä Terveys -lehdessä: Silmiin katsominen kannattaa. Hyvä Terveys 11.4.2014.
Suora katse on magneetti, joka vetää puoleensa. Kun siihen lisätään vielä hymy, väylä vuorovaikutukselle on auki. Päättelemme silmänräpäyksessä, kuinka ihmistä kannattaa lähestyä vai kannattaako lainkaan aloittaa vuorovaikutusta. Toisen ihmisen katseleminen laukaisee meissä myös kysymyksen: mitä tuo toinen minusta ajattelee. Mietimme, mitä vastapuoli haluaa, mitä hän suunnittelee ja mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi. Katseensuunnalla on suuri merkitys. Kohti katsovat kasvot ovat kuin magneetti, joka vetää puoleensa. Tunnistamme kasvoista myös tunteita. Kasvot paljastavat niin ilon, surun, inhon kuin pelonkin, toiset vain tulkitsevat näitä tunteita paremmin kuin toiset.
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/silmiin_katsominen_kannattaa
Laurence Conty, Nathalie George & Jari K. Hietanen: Watching Eyes effects: When others meet the self. Consciousness and Cognition, Volume 45, October 2016, Pages 184-197.
Highlights : 1) The effects of direct gaze on human cognition need a unified account. 2) We argue that direct gaze activates self-referential processing. 3) This may favor pro-social actions, positive appraisals, memory and self-awareness. 4) The belief of being watched gives direct gaze its self-referential power. 5) Direct gaze has a therapeutic potential that should be delineated.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1053810016302501
Jari Hietanen: Minä ja katsekontakti. Tampereen yliopiston tiedote 16.9.2016.
Toisen ihmisen suora katse ei ainoastaan nosta fysiologista vireyttä, vaan sillä on myös monia erilaisia vaikutuksia kognitioon ja käyttäytymiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun ihminen huomaa toisen henkilön suoran katseen, hän tulee tietoisemmaksi itsestään. Toisen suora katse parantaa myös sen muistamista, mitä toinen on puhunut. Katseen kohteena oleminen lisää todennäköisyyttä käyttäytyä sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla ja saa ihmisen arvioimaan katsojaa myönteisemmin.
http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/mina-ja-katsekontakti
Jari Hietanen Heljä Salosen artikkelissa Iltalehdessä: Katsekontakti paljastaa paljon. Iltalehti 14.7.2015.
Arkikokemuksesta tiedämme, että toiset ihmiset ottavat helpommin katsekontaktia kuin toiset. Toisilla katsekontakti lisää vuorovaikutuksen aloittamisen todennäköisyyttä. Toisilla taas vaikutus voi olla päinvastainen. Katsekontakti kertoo toiselle, että minulla olisi asiaa. Lauseen keskellä silmät menevät jonnekin muualle. Kun asia lähestyy loppuaan, palataan katsekontaktiin. Sillä tavallaan tarkistetaan, onko toinen ymmärtänyt ja samalla annetaan puheenvuoro toiselle. Normaalissa vuorovaikutuksessa on Hietasen mukaan äärimmäisen häiritsevää, jos joku katselee erittäin pitkiä aikoja toista silmiin. Tavallisesti katsetta irrotetaan keskustelukumppanista usein. Useimmat meistä eivät harrasta kovin pitkiä katsekontakteja. Pari sekuntia katsekontaktiksi on jo pitkä aika.
http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2015070119927399_iq.shtml
Jari Hietanen Heikki Laurinollin artikkelissa Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehdessä Aikalaisessa: Katse kertoo kulttuurierosta. Kesäkuu 2013.
Ihmisen katse on kulttuurisidonnainen asia. Japanilaiset pitävät suoraa katsekontaktia vähemmän lähestyttävänä, vihaisempana ja epämiellyttävämpänä kuin suomalaiset. Suomalaisten mielestä kohti katsovat kasvot sen sijaan ovat lähestyttävämmät kuin sivulle katsovat kasvot. Sekä japanilaiset että suomalaiset pitävät katsekontaktia hallitsevana, japanilaiset tosin suomalaisia enemmän.
http://aikalainen.uta.fi/2013/06/14/katse-kertoo-kulttuurierosta/
Jari Hietanen nettiartikkelissa: Katsekontakti on vahva sosiaalinen signaali. Toisen ihmisen suora katse nostaa fysiologista vireyttä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun ihminen huomaa toisen henkilön suoran katseen, hän tulee tietoisemmaksi itsestään. Toisen suora katse parantaa myös muistamista; näin muistaa paremmin, mitä toinen on puhunut. Katseen kohteena oleminen tekee ihmisen käytöksestä sosiaalisesti hyväksyttävämpää ja saa ihmisen arvioimaan katsojaa myönteisemmin. katsekontakti saa ihmisen käsittelemään informaatiota suhteessa itseensä. Toisen suora katse kaappaa havaitsijan huomion puoleensa, ja syntyy katsekontakti. Tämän jälkeen havaitsijan huomio kääntyy kuitenkin sisäänpäin, omaan itseen. Tuloksena on, että ihminen alkaa tulkita vastaanottamaansa informaatiota suhteessa itseensä ja käyttää minä-käsitystään informaationkäsittelyn taustana.
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/katsekontaktillla-on-merkitysta
Jari Hietanen Lääkärilehden artikkelissa Ajassa: Suora katse tehostaa kasvojen havaitsemista. Lääkärilehti 13.8.2008.
Jari Hietanen toteaa: Toisen ihmisen suoran katseen näkeminen valmistaa lähestymiseen, sivuun käännetyn katseen näkeminen valmistaa välttämiseen. Erilaisten sosiaalisten ärsykkeiden, esimerkiksi toisten ihmisten kasvonilmeiden, aiheuttamien tunnereaktioiden poikkeavuudet ovat ilmeisesti keskeisessä asemassa erityyppisissä psyykkisissä häiriöissä.
http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/suora-katse-tehostaa-kasvojen-havaitsemista/
Aki Myllyneva: Psychophysiological responses to eye contact (Katsekontaktin aiheuttamat psykofysiologiset reaktiot). Väitös Tampereen yliopistossa 2.9.2016.
Katsekontakti on tärkeä sosiaalinen signaali. Katsekontaktitilanteessa havaitaan lisääntynyttä aktiivisuutta tietyissä aivo- ja autonomisen hermoston vasteissa. Sosiaalisen tilanteen pelosta kärsivien nuorten keholliset reaktiot katsekontaktiin poikkeavat merkittävästi verrokkinuorten reaktioista.
http://www.uta.fi/tutkijakoulu/ilmoitus.html?id=117663
https://tampub.uta.fi/handle/10024/99599
Aki Myllyneva Anne Heinon Ylen uutisten artikkelissa: Väitöstutkimus vahvistaa: Keho kokee katsekontaktin palkintona – ujon aivoissa mielihyvä ei näy. 2.6.2016.
Kahden ihmisen katseiden kohtaaminen on tärkeä sosiaalinen signaali. Katsekontaktissa ihmisen hermosto valmistautuu vuorovaikutukseen ja aktiivisuus lisääntyy tietyissä aivo- ja autonomisen hermoston vasteissa. Tutkimus osoitti, että toisen ihmisen silmien näkeminen sinänsä ei ole oleellista autonomisen hermoston voimistuneiden reaktioiden syntymiselle. Oleellista on tietoisuus nähdyksi tulemisesta. Sosiaalisen tilanteen pelosta kärsivien nuorten keholliset reaktiot katsekontaktiin poikkeavat merkittävästi verrokkinuorten reaktioista. Huomion kohteeksi joutumista pelkäävälle katse on hyvin voimakas signaali.
https://yle.fi/uutiset/3-9128420
Terhi Helminen: The effect of eye contact on arousal and attention : A psychophysiological perspective. Väitös Tampereen yliopistossa 4.8.2017.
Väitöskirjan ensimmäinen tutkimuskysymys käsitteli sitä, saako katsekontakti (verrattuna sivulle käännettyyn katseeseen tai suljettuihin silmiin) aikaan voimistuneita, vireystilan muutoksista kertovia ihon sähkönjohtavuuden vasteita. Ensimmäisen osatutkimuksen tulosten perusteella näin oli, riippumatta katsekontaktin kestosta tai havaitsijan persoonallisuuden piirteistä. Emotionaalisen tasapainoisuuden piirteillä huomattiin kuitenkin olevan vaikutusta siihen, oliko osallistujilla taipumus välttää vai lähestyä henkilöä, joka katsoi heitä silmiin.
Toinen osatutkimus näytti, että suoran katseen herättämä autonominen virittyneisyys välittää osittain suoran katseen vaikutusta kuullun tarinan muistamiseen.
Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin sitä, herättääkö suora katse (verrattuna käännettyyn katseeseen) voimistuneen sydämen sykkeen orientaatioreaktion autismiskirjon lapsilla sekä heidän ikätovereillaan. Tulokset antavat tukea oletukselle, jonka mukaan autismikirjon lasten vähäinen katsekontaktin käyttö johtuu ainakin osittain siitä, että suora katse ei kiinnitä heidän tarkkaavaisuuttaan tavanomaisella tavalla. Tämä voi johtaa suoran katseen välittämien signaalien ja esimerkiksi vuorovaikutusaloitteiden huomioitta jättämiseen.
https://tampub.uta.fi/handle/10024/101652
Terhi Helminen Reija Grönroosin Ylen uutisten artikkelissa: Tutkimus vahvistaa katseen voiman: Kun joku katsoo silmiin, kädet hikoavat ja vireys nousee. 3.8.2017.
Katse on kuin työkalu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Jos sen käyttö ei oikein suju, sosiaaliset tilanteet voivat olla piinallisia ja hankalia. Mittaukset eri-ikäisillä koehenkilöillä näyttivät, että katseella voi vaikuttaa toisen ihmisen vireystilaan ja sitä kautta muun muassa oppimiseen ja muistiin.
Tutkijan mukaan katsetta käytetään usein niin arkisesti, ettei sen vaikutuksia toiseen ihmiseen tule edes ajatelleeksi. Mutta niiden tiedostaminen on joskus paikallaan. Katseella on merkitystä esimerkiksi luokassa: katsooko opettaja puhuessaan oppilaita vai tiiviisti taululle tai tietokoneelle.
https://yle.fi/uutiset/3-9739301
Terhi Helminen Aino Heikkosen nettiartikkelissa: Katso, sillä on merkitystä – suora katse nostaa vireystilaa. 19.10.2017.
Katseen vaikutusta kannattaa hyödyntää missä tahansa tilanteessa: katsekontaktin hakeminen parantaa mahdollisuutta saada viestinsä läpi, oli se sitten kotona lapsille tai töissä kollegoille tai asiakkaille. Vireystilan vaikutus suoriutumiseen on kuin sateenkaari: vireyden noususta on hyötyä vain kaaren lakipisteeseen asti. Ylivirittyneenä suoriutuminen vaikeutuu.
http://www.tunnejamieli.fi/2017/10/19/katso-silla-merkitysta-suora-katse-nostaa-vireystilaa/
Jussi Laine: Katsekontaktin tilastollinen analysointi videokeskustelussa. Teknillinen Korkeakoulu, Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta, Mediatekniikan laitos 2009.
Tavoitteena oli selvittää, millaista tilastollista dataa henkilöiden katseen kohdistamisista voidaan erityisesti katsekontaktin osalta saada, kun katseiden suunnat mitataan molemmilta henkilöiltä samanaikaisesti.
http://lib.tkk.fi/Dipl/2009/urn100128.pdf
Kirsti Lonka Sari Vähäsarjan ja Raila Paavolan Ylen uutisten artikkelissa: Silmät eivät peilaa sielua vaan katsojan asenteita. 8.4.2014.
Kun ihminen on avoin, utelias, ystävällinen tai kiinnostunut tai ihmettelevä, hänen silmänsä laajenevat. Koska ihminen on avoimempi ärsykkeille, silmät ovat valmiimpia ottamaan vastaan. Jos taas vaikkapa inhottava ärsyke tai viha aktivoi torjuntajärjestelmän, se ilmenee silmien kaventumisena ja pupillien supistumisena, kun ihminen torjuu epämiellyttävää ärsykettä.
https://yle.fi/uutiset/3-7153297
Vienna Setälä-Pynnönen: Toisen ihmisen merkitys terveydelle. Kolumni Duodecim 2016;132:284-5.
Nähdyksi ja rakastetuksi tuleminen vaikuttaa yksilön terveyteen läpi elämän. Tämä kannattaa nostaa esille tieteellisessä terveyspuheessa. Muutoin päädymme puhumaan ravitsemuksesta ja sisäilmasta niissäkin terveysongelmissa, joiden ratkaisun kannalta olisi ensisijaista puhua siitä, miten olemme kohdelleet toisiamme tai tulleet itse kohdelluiksi.
http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo12967
Kaisa Tiippana. Kielelliset ja keholliset viestit vuorovaikutuksessa. Kirja-arvio kirjasta Haddington & Kääntä (toim.) Kieli, keho ja vuorovaikutus. Multimodaalinen näkökulma sosiaaliseen toimintaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011. Puhe ja kieli, 32:3, 151–154 (2012) 151.
Kirja käsittelee sosiaalista vuorovaikutusta mm. puheen, katseen ja eleiden avulla. Teoksen oleellisin viesti on, että muun kuin kielellisen kommunikaation osuus on erittäin suuri monissa vuorovaikutustilanteissa. Kuulon avulla saadaan kielellistä ja prosodista tietoa puheen kautta sekä äännähdyksillä (esim. “mmm” hyväksymisen merkkinä). Näön avulla saadaan tietoa katseen suunnasta, kasvojen ilmeistä (sekä mm. artikulaatiosta; oma lisäykseni), eleistä, kehon asennosta ja ympäristöstä. Esimerkiksi puhuvien kasvojen näkeminen auttaa ymmärtämään puhetta erityisesti meluisassa ympäristössä, koska kasvot antavat tietoa samasta artikulaatiotapahtumasta kuin ääni.
https://journal.fi/pk/article/download/7620/5895/
Victoria Leong & al. Sanna Huolmanin artikkelissa Vauva-lehdessä: Katse kontakti opettaa vauvalle vuorovaikutuksen sääntöjä.
Aikuisen katsekontakti opettaa vauvalle tärkeitä vuorovaikutustaitoja, kuten kumman vuoro on puhua ja kumman kuunnella. Kun vauva ja vanhempi katsovat toisiaan silmiin, heidän aivoaaltonsa synkronoituvat. Tutkijat päättelevät, että tämä voi edistää paitsi vuorovaikutusta, myös oppimista. Tarkoituksellinen katse oli vauvalle erityisen vahva viesti siitä, että aikuinen haluaa olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan.
https://www.vauva.fi/artikkeli/vanhemmuus/tuore-tutkimus-katsekontakti-opettaa-vauvalle-vuorovaikutuksen-saantoja
Victoria Leong, Elizabeth Byrne, Kaili Clackson, Stanimira Georgieva, Sarah Lam, Sam Wass: Speaker gaze increases information coupling between infant and adult brains.
Results demonstrate that direct gaze strengthens bi-directional adult-infant neural connectivity during communication. Thus, ostensive social signals could act to bring brains into mutual temporal alignment, creating a joint-networked state that is structured to facilitate information transfer during early communication and learning.
doi: https://doi.org/10.1101/108878
Reija Latva nettiartikkelissa: Katse ylös kännykästä, vanhemmat! Vau.fi.
Vanhemman jakamaton huomio kertoo lapselle, että hän on tärkeä äidille tai isälle. Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta on eri ikävaiheissa hyvin tärkeää, että vanhempi on tarvittaessa lapsen käytettävissä ja vain häntä varten. Sosiaalisen median pariin uppoaminen vie vanhemman läsnäolon eri tavalla pois lapsen käytöstä kuin esimerkiksi kotityöt. Tutkimusten mukaan lasten kysymykset ja pyynnöt jäävät sosiaalista mediaa käyttävältä vanhemmalta herkästi huomioimatta ja osa pyynnöistä jää kokonaan vastaamatta.
https://www.vau.fi/Perhe/Vanhemmuus/varastaako-kannykka-huomion-pois-lapsiltasi/
Jari Sinkkonen Arja Kuittisen artikkelissa Kodin Kuvalehdessä: Jari Sinkkosen kolme ohjetta lapsen auttamiseen: ”Katso lasta, katso lasta ja katso lasta”. Kodin Kuvalehti 19.1.2018
Huomiota. Sitä lapsi tarvitsee sekä vanhemmiltaan että muilta ympärillään eläviltä ihmisiltä. Jokin pieni, hyväksyvä ele tai teko voi olla valtavan arvokas lapselle, jonka elämässä on hänelle vaikeita asioita. Asiat, jotka saattavat lapselle olla valtavan tärkeitä, voivat olla todella pieniä. Usein riittää se, että hänet huomioidaan. Ratikkakuski, kukkakaupan myyjä tai kuka tahansa voi katsoa lasta ystävällisesti tai puhua hänelle ystävällisesti.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/jari-sinkkosen-kolme-ohjetta-lapsen-auttamiseen-katso-lasta-katso
Marja Schulman: Vauvahavainnointi – oppia observoimalla. Therapeia-säätiö 2002.
Äitiys on läsnäolevaa tapahtumista, jonka kehittymisen seuraamiseen vauvahavainnointi paneutuu. Miten äidin ja vauvan yhteinen universumi syntyy, miten äidin uneksunnan kautta vauvan tietoisuus omasta itsestä alkaa kehittyä jne. Nämä ja monet muut äitinä olemisen vaikeudet ja ilot hahmottuvat hienosyisesti Ester Bickin kehittämän vauvahavainnointimenetelmän suomalaisen pioneerin ja alan kouluttajan Marja Schulmanin kokemuspohjaisen, viisaan ja välittävän teoksen kautta.
https://www.therapeia-saatio.fi/julkaisujen_tilaus/kirjojen_puffit/schulman-marja-vauvahavannointi/
Sanna Isosävi: Ei-tietäminen osana sensitiivistä varhaista äitiyttä. Kontekstina vauvahavainnointiprosessi. Psykoterapia (2015), 34(4) sivut 299-309.
Artikkelissa tarkastelen tätä vanhemmuuden vaadetta ei-tietämisen ja mielentilojen läpinäkymättömyyden käsitteiden sekä kerätyn vauvahavainnointiaineiston avulla.
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/isosavi415.pdf
MTV: Voiko tämän enempää äitiään rakastaa? Vauvan ihailevasta ilmeestä nettihitti.
https://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/voiko-taman-enempaa-aitiaan-rakastaa-vauvan-ihailevasta-ilmeesta-nettihitti/6401940#gs.A3bs6qc
Susanna Stjerna, Viljami Sairanen, Riitta Gröhn, Sture Andersson, Marjo Metsäranta, Aulikki Lano, Sampsa Vanhatalo: Silmät ovat sielun peili – vastasyntyneen katse ennustaa neurokognitiivista kehitystä. Duodecim, numero 9/2015.
Vastasyntyneillä on taipumus suunnata katseensa kehityksellisesti merkityksellisiin kohteisiin kuten kasvoihin ja erityisesti silmien alueelle. Tähän asti on tiedetty, että imeväisiässä näönkäyttö ilmentää lapsen kognitiivisia toimintoja, jotka kehittyvät lapsuuden aikana edelleen monimutkaisemmiksi kognitiivisiksi taidoiksi.
Vastasyntyneen lapsen kyky seurata liikkuvaa kohdetta katseellaan ennustaa lapsen näönvaraisten kognitiivisten taitojen kehittymistä. Poikkeavuus liikkuvan kohteen seuraamisessa näyttää liittyvän myös laaja-alaisiin muutoksiin aivojen valkean aineen kypsymisessä.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että lapsella on jo syntyessään olemassa esikognitiivisia toimintoja, jotka luovat perustan lapsen kognitiiviselle kehitykselle.
http://duodecimlehti.fi/lehti/2015/9/duo12233
Elina Hermanson: Varhainen vuorovaikutus ja itsetunnon kehitys. Terveyskirjasto.fi.
Vastasyntynyt reagoi syntymästään asti aivan erityisesti inhimillisiin ominaisuuksiin. Hän on ensi hetkistä asti valmis vuorovaikutukseen. Lasta säännöllisesti hoitava saa kokea olevansa lapsen valittu: lapsi mieltyy nopeasti ja valikoivasti häntä säännöllisesti hoitavien henkilöiden ominaisuuksiin. Leimautuminen on molemminpuolista. Myös aikuinen kiintyy lapseen tätä hoitaessaan. Vanhempi hakee katsekontaktia lapseen, haluaa pitää tätä lähellään, juttelee tälle pehmeällä äänellä ja pyrkii kaikin tavoin ymmärtämään vauvan tarpeita. Vauva oppii nopeasti vastaamaan kontaktiin, aluksi katseella, myöhemmin ääntelyllä ja hymyillä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00302
Anneli Kylliäinen: Houkuttelu katsekontaktiin lisää autististen lasten oma-aloitteista katsekontaktin käyttöä. Autismi-lehden numero 2/2016.
Tutkimuksessa lasta ei vaadittu katsekontaktiin esimerkiksi pyytämällä silmiin katsomista, vaan lasta houkuteltiin ottamaan oma-aloitteisesti katsekontakti lapselle mieluisissa tilanteissa. Autistiselle lapselle helpoimpia tilanteita katseen käyttämiseen on mieluisan asian pyytämistilanne.
Autististen lasten houkuttelu katsekontaktin käyttöön lisäsi lasten oma-aloitteista katsekontaktin käyttöä. Lisäksi muu viestintä katsekontaktin ottamisen yhteydessä lisääntyi eli lapsi ei vain katsonut vanhempaa pyytäessään vaan käytti myös eleitä ja ääntelyä.
https://www.autismiliitto.fi/liitto/kirjon_kirvoittamaa/tutkimus_houkuttelu_katsekontaktiin_lisaa_autististen_lasten_oma-aloitteista_katsekontaktin_kayttoa.2776.news?3049_o=40