Elämys 2015

Yksikseen vai yksin

ELOKUVA

  • Klaus Härö: Suomessa on iso yksinäisyyden ongelma. Yle uutiset 5.2.2015. Suomi on ohjaaja Klaus Härön mukaan verrattain vapaa maa, jossa saa puhua ajatuksensa ilman, että siitä rangaistaan. Hänestä sopii kysyä, jätämmekö silti toiset ihmiset yksin ongelmiensa kanssa. Meihin suomalaisiin on juurtunut syvään sellainen piirre, että pitää pärjätä. Suomessa arvostetaan sitä, että lapset itsenäistyvät nuorina, ja osaavat jo seitsemän tai kahdeksan vuoden ikäisinä kulkea itse kaupungilla. Kun lapset pistetään liian nuorina maailmaan, se synnyttää pystyvyyttä ja pärjäävyyttä, mutta samalla myös yksinäisyyttä. Lapsi oppii, ettei kukaan auta, mutta pärjätä pitää. Silloin luottamus muihin on aika heikko.
    http://yle.fi/uutiset/ohjaaja_klaus_haro_suomessa_on_iso_yksinaisyyden_ongelma/7844527
  • Klaus Härö: Miekkailija. 2015. Nuori tuntematon mies, Endel, saapuu Haapsaluun 1950-luvun alussa. Hän on jättänyt taakseen Leningradin valtion urheiluyliopiston pakoillakseen Neuvostoliiton salaista poliisia. Haapsalussa hän saa viran opettajana ja alkaa vetää lapsille urheilukerhoa. Endel alkaa vihkiä lapsia suureen intohimoonsa – miekkailuun. Endel oppii rakastamaan ja pitämään huolta lapsista, joista suuri osa on neuvostomiehityksen jäljiltä orpoja. Miekkailusta muodostuu lapsille itseilmaisun muoto ja Endelistä heille miehen malli.
    http://www.finnkino.fi/Event/300756/
  • Klaus Härö: Äideistä parhain. 2005. Elokuva Äideistä parhain pohjautuu samannimiseen Heikki kirjoittamaan romaaniin. Elokuvan tarina sijoittuu talvi- ja jatkosodan aikaan, jolloin Suomesta evakuoitiin Ruotsiin yli 70000 sotalasta. Elokuva kertoo yhdeksänvuotiaan Eeron tarinan evakkolapsena Skånessa. Väliin leikataan aikuisen Eeron keskusteluja iäkkään äitinsä kanssa kipeistä sodanajan tapahtumista.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ideist%C3%A4_parhain_%28elokuva%29
  • Klaus Härö: Näkymätön Elina. 2002. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Tornionjokilaaksoon 1950-luvun alkuun. Elina on ruotsinsuomalainen kymmenvuotias koululainen, jonka isä on juuri kuollut. Palattuaan sairastelun jälkeen kouluun Elina joutuu kahnauksiin koulunsa suomenkielisten ruotsalaistamista ajavan opettaja Tora Holmin kanssa.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4kym%C3%A4t%C3%B6n_Elina
  • Pirjo Honkasalo: Betoniyö. 2013. Betoniyö kertoo kahdesta veljeksestä ja yhdestä vuorokaudesta Helsingissä. Vanhempi veli on lähdössä kärsimään vankeusrangaistustaan ja viettää viimeiset hetkensä vapaana 14-vuotiaan pikkuveljensä kanssa. Suomen elokuvasäätiön mukaan ”rohkea ja analyyttinen kaupunkielokuva kertoo unenomaisen tarinan hauraasta mielestä ja viattomuuden kadottamisesta.”
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Betoniy%C3%B6_%28elokuva%29
  • Pirjo Honkasalo: Melancholian 3 huonetta. 2004. Elokuva liittyy Tšetšenian sotaan ja kertoo lasten ja nuorten elämästä sodan runtelemassa maailmassa, sekä näille lapsille orpokoteja järjesteneestä Gatajevin pariskunnasta. Elokuvan episodit, ”kolme huonetta”, sijoittuvat Kronstadtin kadettikouluun, Groznyin katulasten keskelle ja orpokotiin Ingušiassa.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Melancholian_3_huonetta
  • Aki Kaurismäki: Le Havre. 2011. Elokuva kertoo vapaaehtoiseen maanpakoon vetäytyneestä entisestä menestyskirjailijasta, nykyisestä kengänkiillottajasta Marcel Marxista, joka yrittää pelastaa pakolaispojan. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat pohjoisranskalaiseen Le Havren satamakaupunkiin.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Le_Havre_%28elokuva%29
  • Lukas Moodysson: Fucking Åmål. 1998. Elokuva on kuvaus kahdesta teini-ikäisestä tytöstä, jotka etsivät identiteettiään ruotsalaisessa pikkukaupungissa. Elokuvan pääosissa nähdään Rebecka Liljeberg syrjäänvetäytyvänä Agnesina ja Alexandra Dahlström villinä Elininä ensimmäisissä isoissa rooleissaan.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Fucking_%C3%85m%C3%A5l
  • Pavel Pawlikovski: Ida. 2015. Anna on menettänyt vanhempansa toisessa maailmansodassa ja elelee nuoruuttaan maalaisluostarissa 1960-luvun Puolassa. Hän valmistautuu elämäänsä nunnana. Abbedissan vaatimuksesta Anna ottaa yhteyttä ainoaan eloonjääneeseen sukulaiseensa ja tutustuu samalla Wandaan, vapaamieliseen tuomariin, joka yrittää tukahduttaa tuskaisia muistojaan viinalla ja seksillä.  Wandaan, vapaamieliseen tuomariin, joka yrittää tukahduttaa tuskaisia muistojaan eeseen sukulaiseensa – tätiinsä Wandaan, vapaamieliseen tuomariin, joka yrittää muistojaan viineksillä.
    http://www.finnkino.fi/Event/300757/

TV-OHJELMIA, VIDEOITA

  • Mediverkko: Hoivakoti Villa Maaria. Mediverkon hoivakoti Villa Maariassa ja asumispalveluyksikkö Villa Runossa yhteisöllisyys on arkea.
    https://www.youtube.com/watch?v=DUdsHH75UDs
  • Kanadalainen tiededokumentti: Sinkut tulevat. Historiallisesti tarkasteltuna perhe on ollut kaikissa kulttuureissa yhteiskunnan perusyksikkö, mutta muutos on tapahtunut. Yksinelävien määrä kasvaa koko ajan, eikä heihin enää suhtauduta kummajaisina.
    http://areena.yle.fi/tv/2427380

KIRJALLISUUS

  • Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu ( Pippi Långstrump) WSOY 1945. Peppi Pitkätossu on lastenkirjailija Astrid Lindgrenin luoma satuhahmo, itsenäinen ja suunnattoman voimakas pikkutyttö. Vuonna 2014 Peppi Pitkätossu valittiin sanomalehti Dagens Nyheterin yleisöäänestyksessä Ruotsin tärkeimmäksi kulttuuri-ilmiöksi.
    Peppi asuu yksinään Huvikumpu-nimisessä talossa ja on maailman voimakkain tyttö. Hänen koko nimensä on Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu. Hänellä on hullunkuriset vaatteet sekä oranssinpunaiset hiukset, jotka ovat kahdella sivuille päin sojottavalla letillä. Huvikummussa asustavat myös Pepin apina Herra Tossavainen sekä hevonen, josta Peppi käyttää kirjan alkuperäisversiossa hellittelynimeä Lilla Gubben (Pikku-Ukko). Pepin isä on merikapteeni ja ”neekerikuningas” Etelämeren saarella. Pepin äiti on enkelinä taivaassa.
    http://www.adlibris.com/fi/kirja/mina-olen-peppi-pitkatossu-9789510308844

    • Peppi Pitkätossu (Pippi Långstrump, 1945)
    • Peppi aikoo merille (Pippi Långstrump går ombord, 1946)
    • Tunnetko Peppi Pitkätossun? (Känner du Pippi Långstrump?, 1947)
    • Peppi Pitkätossu Etelämerellä (Pippi Långstrump i Söderhavet, 1948)
    • Peppi Pitkätossun tarina (Boken om Pippi Långstrump, 1952)
    • Peppi tulee (Pippi flyttar in, 1969)
    • Peppi järjestää (Pippi ordnar allt, 1969)
    • Peppi, maailman vahvin (Pippi är starkast i världen, 1970)
    • Peppi pitää kutsut (Pippi håller kalas, 1970)
    • Peppi Pitkätossu karkuteillä (På rymmen med Pippi Långstrump, 1970)
    • Peppi Kurrekurredut-saarella (Pippi på söderhavet, 1971)
    •  Peppi ei tahdo kasvaa isoksi (Pippi vill inte bli stor, 1971)
    • Peppi Pitkätossun joulukuusenriisujaiset (Pippi Långstrump har julgransplundring, 1979)
    • Peppi Pitkätossu kaupungin hulinassa (Pippi Långstrump i humlegården, 2000)
  • Astrid Lindgren: Mio poikani Mio. WSOY 1954. Kirja kertoo yhdeksänvuotiaasta orpopojasta, Jussista, joka katoaa eräänä iltana kotoaan. Jussi vapauttaa hengen pullosta ja päätyy matkalle Kaukaisuuden maahan, jossa hänen isänsä, kuningas, on kaivannut häntä jo kauan. Kaukaisuuden maassa Jussi on prinssi Mio. Miolla on siellä uskollinen ystävä Jum-Jum. Ensin kaikki asiat vaikuttavat olevan paremmin kuin kotona, mutta Mion on kohdattava pelottava ritari Kaamo. Tarina on perinteinen hyvän ja pahan taistelu sekä sävyltään melko surumielinen.
    http://www.lastenparhaatkirjat.fi/Kaikki-tuotteet/Lasten-romaanit/mio-poikani-mio-912893-1/
  • Riitta Jalonen: Tyttö ja naakkapuu. Tammi 2005. Tyttö ja naakkapuu kuvaa keskittyneesti lapsen elämän käännekohtaa, isän kuoleman aiheuttamia väistämättömiä muutoksia. Pienen tytön tunteet ja ajatukset kuljettavat hienoviritteistä kertomusta sisäisenä puheena: lapsi miettii elämänsä sattumuksia rautatieaseman isojen naakkapuiden alla äidin ostaessa matkalippuja uuteen paikkaan.
    http://www.kirjaseuranta.fi/Riitta_Jalonen/Tytt%C3%B6_ja_naakkapuu/
  • Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Vem ska trösta knyttet?) WSOY 1960. Kuka lohduttaisi Nyytiä on Tove Janssonin kirjoittama ja kuvittama muumiaiheinen kuvakirja. Sen on suomentanut Kirsi Kunnas. Kirjassa pikkuinen Nyyti seikkailee Muumilaaksossa ja Yksinäisillä vuorilla.
    Pieni Nyyti Nyytiäinen asuu yksin pienessä talossaan. Hän pelkää, sillä ulkona tallustelevat pelottavat hemulit. Mörkö ulisee. Hän päättää lähteä matkaan, mutta on koko ajan aivan yksin, koska ei uskalla puhua kenenkään kanssa. Homssut ja Vilijaanat vilistelevät ohi tämän tästä. Nyyti löytää merenrannasta pullopostia, jonka on kirjoittanut Tuittu. Tuittu on myös yksinäinen, ja Nyyti päättää lähteä etsimään tätä.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuka_lohduttaisi_Nyyti%C3%A4%3F
    https://www.youtube.com/watch?v=me6HnODEKhU
  • Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja. WSOY 2010. Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike. Helsinki: WSOY 2012. Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Helsinki: WSOY 2014. Mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma kuvitteellinen hahmo, joka kirjoittaa lehtien yleisönosastoille kirjeitä täynnä erilaisia valituksia. Valittamaan Mielensäpahoittaja ryhtyi, kun lääkäri vaati muuttamaan elintapoja. Vastoin lääkärin mielipidettä Mielensäpahoittaja ei kuitenkaan muuttanut ruokavaliotaan, vaan ryhtyi “rehellisesti valittamaan”. Aluksi valituksia saivat kuulla 13 vuoden ajan Mielensäpahoittajan emäntä ja ainoa ystävä Yrjänä. Nyttemmin Mielensäpahoittaja asuu yksinään kodissaan, sillä emäntä on terveyskeskuksen vuodeosastolla, eikä tule enää koskaan kotiin. Ystäviä Mielensäpahoittajalla ei enää ole, sillä ainoa ystävä, Yrjänä, on kuollut. “…eikä ole väärin miettiä onko minulla muita ystäviä. Kyllä ei ole kun ei ollut tarvis”, sanoo Mielensäpahoittaja. Kun ei kotipuolessa enää ole kuuntelijoita, hänen täytyy osoittaa valituksensa lehtien yleisönosastoille.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Mielens%C3%A4pahoittaja
  •       
  • Karin Ehrnrooth: Vinoon varttunut tyttö. Gummerus 2012. Vinoon varttunut tyttö on koskettava omaelämäkerrallinen romaani. Vahvojen tuokiokuvausten sävyttämä kasvukertomus kuljettaa lukijan Karin Ehrnroothin lapsuuden ja nuoruuden maailmaan. Ehrnrooth kuvaa kasvavan ihmisen ajatusmaailmaa hätkähdyttävällä, tunteisiin vetoavalla tarkkuudella. Hän kertoo suurista tunteista, joita perhe-elämän ohikiitäviin hetkiin kätkeytyy – ja joiden selittämätön voima pitää otteessaan vielä vuosienkin jälkeen.
    http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512090167/vinoon-varttunut-tytto/  
  • Leena Liukkonen: Aatos. Siltala 2014. Kirja perustuu keskusteluihin ja kirjeenvaihtoon, joita Aatos Erkko kävi 2000-luvun alkuvuosina toimittaja ja Venäjän-tuntija Leena Liukkosen ja Ruotsin hovin lähipiiriin kuuluvan Anna C. Belfragen kanssa. Kirjan on kirjoittanut Liukkonen, jonka käyttöön Belfrage antoi toistakymmentä tuntia Erkon haastatteluja.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Aatos_Erkko
    http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirja/tietokirjat/168/aatos
    http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1413776652541
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/09/vaikutusvaltainen-ja-vaitelias-lehtimoguli-aatos-erkko
  • Eeva-Liisa Mannerin tuotanto. Tuula Hökkä: Kirjoittamisen aika – Eeva-Liisa Mannerin kirjeitä 1963–1969. Tammi 2006. Kirjoittamisen ajan sisältö syntyy kirjeistä, jotka Manner pääasiassa itse kirjoitti ystävilleen ja työtovereilleen kuuluisasta Andalusian mökistään Elmiradorista. Siellä Manner kertoi tekevänsä hirvittävästi töitä, kääntävänsä suomeksi proosaa ja näytelmiä, oli yhteydessä kustantajaan, teatteri-ihmisiin niin Tampereella kuin Yleisradiolla, hän kommentoi tekstiensä näyttämöllepanoa ja opasti ohjaajia näyttelijävalinnoissa. Kirjeiden ajanjaksona 1963-1969 hän kirjoitti neljä runokokoelmaa ja joukon näytelmiä.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva-Liisa_Manner
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/17/eeva-liisa-manner-modernismin-uranuurtaja
    http://www.kiiltomato.net/tuula-hokka-kirjoittamisen-aika-eeva-liisa-mannerin-kirjeita-1963-1969/
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/eeva-liisa-mannerin-haastattelu